lauantai 26. tammikuuta 2013

Rikki, katki ja poikki

Mä olen niin rikki ja hajalla. Mun porukat soittivat taas hetki sitten. Mä en kerta kaikkiaan enää jaksa tätä. Joka viikko he soittavat ja sama valitus ja kitinä alkaa. Pojat olivat viime yön siellä hoidossa, kun me oltiin miehen kanssa E:n kummin luona saunomassa. Eilen mun vanhemmilla ei ollut mitään ongelmaa, mutta taas tänään puhelin on soinut ja meteli raikanut. Heillä on käsitys, että heille kuuluu jokainen käänne meidän elämässä. Oikeasti mun piti tehdä tilanneraportti meidän eilisestä illasta. Me ei voida tehdä yhtään mitään ilman, että he saisivat asiasta tietää ja me kyllä saamme kuulla mikäli asia ei heitä miellytä. Musta tuntuu, että elän jossain häkissä, kun koko ajan joku kyttää meidän tekemisiä. Olen niin ahdistunut tähän tilanteeseen.

Mä ymmärtäisin tuon kyttäämisen, mikäli olisi jotain oikeita ongelmia. Mä olen ollut tosi kiltti nuori, mutta silti aina muistutetaan niistä parista hölmöilystä. Ja mun hölmöilyt ovat olleet luokka myöhästynyt kotiintuloaika.
En tajua, että mistä he ovat saaneet päähänsä tuon jumalattoman kyttäämisen tarpeen.

Onneksi pojat ja mies ovat olleet tosi ihania viime päivinä. Heidän takia mä jaksan tätä kaikkea paskaa mitä niskaan sataa mun vanhempien suunnalta. Miehellä olisi ehkä mahdollisuus mennä töihin melkein toiselle puolelle Suomea, niin mä alan oikeasti kallistumaan jo siihen vaihtoehtoon. Ehkä me silloin saataisiin edes hieman tilaa omaan elämään. Ei tämä ole normaalia perhe-elämää, kun vanhemmat kyttäävät joka asiaa.

Tänään, kun he toivat pojat niin, heti oltiin valittamassa murusista keittiön työtasolla, kun olimme juuri laittamassa ruokaa Mun olisi niin tehnyt mieli tunkea ne murut mun vanhempien kurkkuun ja toivoa niiden tukehtuvan. Milloinkohan ihmisen mitta tulee oikeasti niin täyteen,että mä sanon niille viimeiset suorat sanat.
Olen yrittänyt kestää ja nieleskellä. Äsken jo raivostuin puhelimessa niin paljon, että O parka pelästyi mun raivoamista. Sitten tuli huono omatunto, kun pelästytin lapsenikin.

Miksi ihmisen täytyy olla liian kiltti???? Ihmettelin taannoin, että miksi anoppini sanoi, ettei lasten tarvitse olla kilttejä. Nyt mä ehkä tajuan asian. Ehkä ihmisen tulee käyttäytyä ihmisten lailla, mutta liika kiltteys vain satuttaa itseään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti