torstai 28. helmikuuta 2013

Kodin hengetär

Tänään on ollut oikea kotipäivä. Olkkarin ikkunassa on uudet verhot ja kaikki tylsät paikat on puunattu. Tylsillä paikoilla tarkoitan mm. uunia ja ikkunoita. Mä en jotenkin tykkää niiden pesusta. Ehkä mulla on vain vääränlaiset välineet noihin hommiin. Joskus yläasteen kotitalouden opettaja opetti, että uuni pestään miedolla Fairy vedellä ja hangataan puhtaaksi. Ehkä tämän ohjeen voisi joku nykyaikaistaa mulle. Kynsi parat olivat ihan kärsimässä, kun hankasin rasvapilkkuja lasista.

Musta on ollut hauska seurata mediasta, kuinka kotona olemisesta on tehty trendi. Aina kaikkialla puhutaan kotoilusta. Mä olen aina tykännyt olla kotona ja touhuta siellä erinäisiä asioita. Esimerkiksi talvi-iltoina on ihana istua sohvan nurkassa ja kutoa. Ei siihen mua käskenyt mikään lehti. Tuntuu, että kaikesta normaalista pitää tehdä trendi, että ihmiset alkavat toimimaan halutulla tavalla. Milloinkohan siivoamisesta tulee trendi?

Edelleenkin mä nautin olla kotona. Toki välillä tulee hetkiä, jolloin on pakko päästä pois, mutta aina kotiin on yhtä hyvä palata. Ja vielä ihanampaa on olla kotona, kun saa päivitystä sisustukseen. Vaikka tässäkään asiassa en noudata nykypäivän trendejä. Mä kertakaikkiaan inhoan niitä valkoisia laatikoita, joissa lukee mitä ne sisältää. Vihaan myös kaikkea epäkäytännöllistä. Sisustusasioissa mun mielestä vähemmän on enemmän. Ja parhaat värit ovat luonnosta tulleita. Kun kaikki on kotona kohtuullisen neutraalia, niin siihen on helppo lisätä jotain pieniä yksityiskohtia kunkin kauden mukaan. Kuulostaapa nyt siltä, että annan sisustusohjeita, se ei ole tarkoitus. Jokaisella on mun mielestä täydellinen sisustusmaku silloin kun saa tehtyä kodista sellaisen jossa viihtyy.

Havahduin päivällä meillä kotona outoon hajuun. Mietin pitkään, että mistä se tulee. Keksin myöhemmin, että ne ovat nuo uudet verhot, jotka tuoksuvat "uudelle". Kamalaa, kun kotiin tulee voimakas ja erilainen haju johon ei ole tottunut. Mä ole muutenkin niin hajufriikki ettei mitään rajaa. Vaikka en poistuisi kotoa koko päivänä niin pakko laittaa hajuvettä. Kaupassa saattaa mennä montakin minuttia saippua ja pesuaine hyllyllä, kun kaikki pitää haistella läpi. Joo, kyllä mä ostan pesuaineet hajun perusteella. Varsinkin Ajaxit ovat ihania yleispuhdistusaineita. Monista hajuista tulee myös mielleyhtymä johonkin. Aina, kun haistan Vitalista, tulee mieleen lapsuuden hiihtolomat pohjoisessa. Nivean aurinkovoiteesta tulee heti mieleen aurinkoranta jossain etelässä, kun hiekka tarttuu vasta rasvattuun ihoon.

 Mutta nykyään mun mielestä paras tuoksu on mun omien pikku rakkaiden hiusten tuoksu. Sitä ei voi voittaa mikään muu. Voisin loputtomiin nuuskutella molempien hiuksia. Voi, kun tuota tuoksua saisi purkkiin ja säilöttyä tulevaisuuteen. Se pelastaisi tulevaisuudessa monet tilanteet.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti