keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Laiskaa

Tämä aamu on ollut ihan huippu laiska. En ole tehnyt juurikaan mitään. Pojat nukkuvat taas ulkona ja saan hetken aikaa omille ajatuksilleni. Jotekin on ihan outo olla, kun ei tartte tehdä mitään. Josko tämä meidänkin siivouspäivä rytmi alkaisi toimia. Ei tartteisi ihan joka päivä touhuta ihan kamalasti. Ihana vain olla ja hörppiä teetä musiikin soidessa hiljaisella taustalla. Samalla voi sivusilmällä katsella parvekkeelle, että milloin vaunut alkvat heilumaan.

Molempien poikien lämpö laski hienosti Panadolin avulla. Ruoka maistui molemmille eilen joka aterialla tosi hyvin, niin siksi en jaksanut olla kovin huolissaan heidän voinnista. Harjoteltiin myös nokkamukin käyttöä niin saivat samalla vettä. Hienosti ja nopeasti nuo oppivat mukin käytön. Toki silläkin voi olla merkitystä, että kaikki menee aina suuhun. Oli se sitten muki tai lusikka. No, mutta pääasia on se, että harjoitellaan.

Huomasin eilen taas pienen arjen epäkohdan. Meillä loppui joku aika sitten vessasta käsienpesu aine, enkä ole muistanut ostaa uutta. No,otin sitten käyttöön "arestissa" olleen dettol-älä-koske-minuun-saippuan. Tsiisus, että se osaa olla ärsyttävä. Mä sain sen lahjaksi ja jaksoin käyttää sitä hetken. Mua jotenkin niin ärsyttää sen toiminta. Aina saa odottaa sitä saippuaa ja annas olla jos vähänki pyyhit vettä sen edestä niin se ruikkii saippuat pitkin pöytiä. Enkä todellakaan muista joka kerta sammuttaa sitä aparaattia, koska sitten ärsyttää vielä enemmän, kun sieltä ei tule mitään vain siksi, ettei se ole lainkaan päällä. Että tällaista. Ei mulla mitenkään ole välillä pitkästyttävää kotona. Pitäisi vissiin oikeasti keksiä elämään muutakin sisältöä kuin kotona olo, niin en ehtisi kiteytyä noin älyttömiin asioihin.

Viimeiset kolme yötä meillä on nukuttu todella hyvin. Aivan varmasti ens yönä ei nukuta, kun hehkutan asiaa. Pojat käyvät nukkumaan ihmisten aikoihin ja heräävät noin klo 8. Jotenkin on ihan uudesti syntynyt olo, kun saa nukkua kunnollisia unia. Mutta nyt on tullut ongelma siinä, että mä nukun ihan älyttömän sikeästi. En muista, että milloin mä olisin nukkunut näin sikeästi. Aamulla ihan pelottaa, että olenko mä varmasti kuullut jos pojat ovat huutaneet. Ehkä mä kuitenkin siihen herään. Ja sitten ne unet. Olisi kiva mennä johonkin uni asiantuntijalle kertomaan mun unista. En muista milloin olisin nähnyt näin friikkejä unia. Aamulla saa aina miettiä, että mitä on oikein tapahtunut ja missä mä olen, kun unet ovat niin todentuntuisia. Ilmankos mua päivisi välillä väsyttää, kun kaiket yöt seikkalen unimaailmassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti