perjantai 22. helmikuuta 2013

Unimasaa etsimässä

Tänään olemme ylläri ylläri viettäneet ihan tavallisen kotipäivän. Ystävä kävi päivällä kahvittelemassa mun kanssa ja vaihtamassa kuulumisia. On niin ihana puhua joskus jonkun muunkin kanssa kuin miehen. Saa vaihtaa rauhassa ruokareseptejä ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Ilman, että välillä tulee epäuskoinen katse, että onko pakko keskustella eri merkkisten kynttilöiden palo-ominaisuuksista.

O piti koko porukkaa taas viime yönä hereillä. Jopa E:kin heräsi siihen mekastukseen. Mulla meinasi jo usko loppua, etteikö tuo lapsi koskaan nuku. Toinen iloisesti tuijotteli sängyllä suurilla mantelinmuotoisilla silmillään. Ja jos häntä ei noteerannut niin sitten pistettii huuto käyntiin. Mies valvoi urheasti johonkin kolmeen asti ja siitä alkoi mun vuoro. O nukkui varmaan neljä kokonaista tuntia koko yönä. Eikä päivälläkään kovin paljoa. Pitäisikö tuosta lapsesta jo huolestua??? Nyt on mennyt tosin jo kaksi tuntia, ettei O ole herännyt. Uskallanko edes ajatella, että meillä jopa nukuttaisi ensi yönä.

Mulla oli villi ajatus, että lähde aamusta heti jumpalle jos saan nukuttua kunnolla. En laita kelloa soimaan, koska eiköhän tässä tapauksessa unikin ole ihan kohtuullisen tarpeellista. Mutta mikäli tämänpäiväinen meno jatkuu niin ehdin hyvin kymmeneksi salille. Olen eilen ja tänään herkutellut katkaravuilla niin heti tuli huono-omatunto asiasta. Vaikka eihän katkikset nyt niin epäterveellisiä ole. Mutta päässä on aina se ajatus, että jos joku on hyvää, on se myös epäterveellistä.

Päivällä sain aikaiseksi keitettyä pojille soseita. Tein peruna-, porkkana-, ja päärynäsosetta. Pakko oli lopettaa siihen, koska blenderi alkoi savuamaan. Ilmeisesti se ilmoitti, että tämän päivän sosekiintiö on täynnä. Huomenna teen vielä vähän peruna-porkkana-kanasosetta. Pitää sitä jossain yrittää vähän säästää. On nuo kuitenkin niin helppoja tehdä. Ei vaadi kuin pientä itsekuria, että saa jotain aikaiseksi. Sain mä tänään myös siivottua ,taas. Ja pesin myös poikien uuden talvihaalarit. Kävin eilen paikallisella kirpputorilla ja sain sieltä kaksi haalaria hintaan 14e. Toinen oli Lassien ja toinen joku retropuku. Musta se retro oli aika symppis. Ajattelin, että kohtahan nuo jo istuvat rattaissa itsekseen, eikä kaiken maailman pussien sisällä.

Nyt mä pistän kaikki mahdolliset raajat ristiin, peukut pystyyn ja kaikki muutkin uskomukset siinä samassa ja toivon,että meillä nukkuttaisi ens yönä kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti