torstai 25. huhtikuuta 2013

Huoh

Tänään ollaan taas vaihteeksi pidetty ihan kotipäivä. O oppi aamusta käymän itse istumaan. Ihmettelin kahvia juodessani, että en mä tuohon asentoon sitä äsken jättänyt. Mutta päivän aikana se on käynyt itse istumaan jo niin monta kertaa, että pakko se on uskoa.

Olin alkuillasta taloyhtiön kokouksessa. Mun iskä valtuutti mut sinne sen puolesta. Voi luoja, että osasi olla tylsää. Sain ainakin istua tunnin verran hiljaa ja rauhassa. Ei tarvinnut ajatella mitään, vähän kuunnella toisella korvalla mitä talon eläkeläiset pohtivat.

Eilen mä kävin mun entisen hoitolapsen kanssa sirkuksessa. Oli ihan mahtavaa. Rehellisesti sanottuna, mä en ollut koskaan käynyt Sirkus Finlandiassa. Tykkäsin ihan tosi paljon. Miten voikin tuommoinen esitys viedä ihmisen niin mukanaan? Ainakin sain nollattua kaikki ajatukset. Pakkohan siellä oli myös syödä poppareita. Hetken punnitsin poppareiden ja hattaran välillä, mutta tulin siihen tulokseen, että popparit ovat huomattavasti terveellisempiä. Ja mä niiiiiin rakastan poppareita, niitä kovia kokeneita maisseja.

Meidän tämä ilta on ollut yhtä kaaosta. Kun tulin kokouksesta molemmat pojat kiukuttelivat. Ei muuta kuin puuro tulille. O veti hirveät herneet nenään kesken syömisen eikä syömisestä tullut sen kanssa mitään. E söi hienosti jonkin verran ja sitten alkoi pelleily. No, jos lapset pelleilee niin mäkin pelleilen. Lusikoin E:n syöttötuolin pöydälle puuroa ja sitten alettiin leikkiä. Tahmattiin E:n kanssa kädet ja pöytä ihan puuroiseksi. Oli ihana nähdä miten lapsi nautti sotkemisesta. Tuli muuten kädet aika pehmeiksi, kun hiero niitä kaurapuuroon, jossa oli omena-karpalososetta. Suosittelen.

E onneksi nukahti kiltisti, mutta O valvoo. Saa nähdä,että miten kauan me tänään valvotaan tuon lapsen kanssa. Lupaavasti sohvalla näkyy jo haukoittelua, mutta sehän ei kerro vielä mitään. Mies yrittää väsyttää O:ta peuhaamalla sen kanssa lätkän katsomisen lomassa. Mä olen nyt oman osuuteni iltapuuhista suorittanut, niin saan hetken vapauden, kun kohta pitää taas sännätä pesukoneen kimppuun.

Ainiin se piti vielä mainita, että O:n istumaan oppimisen kunniaksi laitettiin tänään hoitopöytä varastoon. Onhan nuo mun vauvat jo niin isoja, ettei mitään hoitopöytää tarvita. Isot pojat puetaan lattialla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti