maanantai 29. huhtikuuta 2013

Rauha ja hiljaisuus

Molemmat pojat ovat parvekkeella nukkumassa. Oli jo aikakin. Koko aamu on ollut hurjaa hälinää. Meidän E on oppinu höpöttämään. Koko ajan kuuluu jostain epämääräistä ääntelyä. Onhan se toki ihanaa, mutta olisi tosi kiva, jos ääntelystä saisi jotain tolkkua. Yritä siinä sitten vastailla ja keskustella toisen kanssa.

Aamupuurolla kuunneltiin jälleen smurffia. Mä laitan nykyään puuron aikaan läppäriltä smurffit soimaan niin puurokin maistuu paremmin. Olen vain jo ihan kyllästynyt niihin samoihin biiseihin. Mutta se yksi ja ainoa musiikkivideo on poikien mieleen. Esim. muumit eivät ole niin kova juttu. Muumeja mäkin jaksaisin katsella. No, mutta me kuunnellaan repeatilla smurffien lätkä boogieta.

Tänään puhalettiin jo muutama ilmapallo vapun kunniaksi. Siis mies puhalsi. Mä varmaan pyörtyisin, jos mun pitäisi jotain koettaa puhaltaa.  Ei saavuttanut ilmapallot kovinkaan suurta suosiota poikien maailmassa. Molemmat olivat enemmän kiinnostuneita kosteuspyyhepaketista sekä Pirkka lehdestä. Tulipahan yritettyä ja joskus voi sitten sanoa pojille, että on niitä ilmapallojakin ollut. Pitää varmaan ottaa vielä todistusaineistoksi kuva.

Iltapäivällä pitäisi mennä käymään kaupassa ja illalla raahautua jumpalle. Huomenna tosiaan ollaan menossa E:n kummille grillaamaan, niin täytyy käydä ostamassa jotain grillattavaa. Mulla on vielä paketti niitä Hälsans kök soija choritzoja, joita ajattelin kokeilla. Mä uskon, että niistä voi tulla grillissä maukkaita. Oikeastaan grillissä valmistettu makkara on ainoa, jota mä syön. En oikein nykyään tykkää muuten valmistetusta makkarasta.  Ajattelin, että teen huomenna sellaisiaksvisnyyttejä. Pilkon soijamakkaraa, sipulia, paprikaa, herkkusieniä ja ehkä kesäkurpitsaa. Laitan kaikki folionyyttiin ja vähän öljyä, suolaa ja pippuria mukaan. Voisi jopa toimia. Varmasti myös valkosipulin kynnet antaisivat kivaa lisämakua nyyttiin.

Viikonloppuna valmistin ruokaa kasvispihveistä. Ne olivat yllättävää kyllä positiivinen kokemus. Jopa harkitsin, että voisin joskus ottaa jossain hampparipaikassa kasvisaterin ja kokeilla, että miten paljon eri makuinen siinä on se kasvispihvi. Mulla, kun ei ole kovinkaan paljon vertailukohtia niin kaikki tuntuu maistuvan hyvältä.

Ei kai se auta, kun ryhdistäytyä ja aloittaa touhuaminen. Tuolla odottaa puhtaat pyykit viikkaamista ja pyykkikone päällelaittoa. Jotenkin musta tuntuu, että tuo pyykki ei lopu koskaan. Viikossa on ehkä yksi päivä, jolloin en pese pyykkiä. Aina se hemmetin pyykinkuivausteline on makuuhuoneessa, suloistuttamassa sisustusta. Onneksi kohta saa pyykit parvekeelle kuivumaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti