perjantai 3. toukokuuta 2013

Kevät


Kylläpä tänään onkin ollut ihanan keväinen ilma. Mä niin tykkään. Oli helppo lähteä poikienkin kanssa ulos, kun ei tarvinnut pukea montaa kerrosta vaatteita. Tämä yllä oleva kuva on viikonlopulta, kun fiilisteltiin poikien kanssa parvekkeella.

Tänään mulla oli se "soittoaika" unikouluun. Aloitetaan se heti ensi yönä. E menee mun vanhemmille yöksi, että O saa rauhassa huutaa ja raivota. Kävin äsken ostamassa kaupasta Cokis zeroa, jos se auttais mua valvomisessa. Huoh, nyt jo väsyttää ajatus ensi yöstä. Mun pitäisi vissiin opetella meditoimaan, että saisi pidettyä malttini kasassa. Mä nimittäin luulen, että monta kertaa tulee fiilis, että ota se hemmetin pullo ja mene kaukaloon nukkumaan. Mun vain täytyy olla vahva ja olla antamatta periksi. Mä psyykkaan itteäni tässä iltapäivän aikana, että olen sitten vahva, kun nukkumaan käyminen lähenee.

Mua pelottaa antaa E yksin hoitoon. E on niin mamman rakas, että miten mä pärjään ilman sitä.  Pakko sanoa mummolle ja papalle, että tuovat sen heti aamulla takaisin. Ei mua koskaan jännitä antaa niitä yhdessä hoitoon, koska ajattelen, että kyllä ne pitävät toisistaan huolta. Mutta meidän E on niin reipas, että kyllä se pärjää yksinkin.

En tiedä, että olisinko lähtenyt tähän unikouluun, mikäli mies olisi koko ajan tässä jossain lähellä töissä. Mun on pakko ajatella itseäni ja sitä, että miten mä jaksan. En mä voi olla tällaisen porukan kanssa koko kesää. Toinen nukkuu ja toinen ei. Mähän olisin kesän jälkeen jossain lataamossa, jos en koskaan saa nukkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti