torstai 16. toukokuuta 2013

Kisa

Taas on muutama päivä mennyt kuin siivillä. Mitään ihmeellistä en ole tehnyt, mutta silti en ehdi tekemään mitään järkevää. Tuntuu,että aika menee vain poikien syöttämiseen, nukuttamiseen ja leikkimiseen. Nukkumisen aikana teen niille uutta ruokaa tai siivoan. Kohta huomaan, että taas on ilta ja voi käydä nukkumaan. Ehkä paras tunne päivässä, kun saa suoristaa itsensä sänkyyn ja laittaa  pään tyynyyn.

Tänään on kevään ensimmäinen purjehduskisa. Luoja, mä en varmaan osaa enää mitään. Viime kesänä en vatsani kanssa päässyt kisaamaan kertaakaan. En ollut kovin ketterässä kunnossa. Ehkäpä asiat palautuvat mieleen, kun pääsee veneeseen. Ja oikeastaan parasta tässä on se, että pääsen hetkeksi pois kotoa. Tällä viikolla olen kerran käynyt kaupassa ja silloinkin oli pojat mukana. Tuntuu, että tarvin muutaman tunnin tauon tämän perheen miehistä.

En sano tätä ääneen, mutta musta tuntuu, että pojat alkavat pikku hiljaa oppimaan nukkumisen jalon taidon. Nyt on jo useampi ilta mennyt ilman suurempia huutoja. Eikä yölläkään olla herätty kuin kerta. Jos tämä pikku hiljaa alkaisi helpottamaan. Tänään aamulla E oli se, joka oli ensimmäisenä hereillä. Piti ihan käydä kurkkaamassa O:ta, että pihiseekö henki,kun vielä nukkui. Olin ihan ihmeissäni, mutta eipä sitä lystiä kestänyt kuin pari minuuttia niin molemmat olivat hereillä.

Mun pitäisi olla tänään reipas ja käydä meidän lastenvaatteet taas läpi. Varsinkin E:n laatikossa on paljon sille pieneksi jääneitä vaatteita. Pitäisi taas vain saada itsestä irti. Ei, pakko mun on nyt ryhdistäytyä ja ruveta hommiin. Pojatkin nukkuvat jo ekoja päikkäreitä niin saan hetken rauhassa touhuta täällä.
Ihanaa ja aurinkoista päivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti