maanantai 13. toukokuuta 2013

Neuvola

Tänään me kävimme neuvolassa. Oli taas todella riemuisa käynti. O huusi ihan jokaiselle tekemiselle ja E vain hengaili. Lääkärin stetoskooppi, korvalamppu ja vasara olivat maailman kamalimmat asiat. O inhoaa, jos joku koskettelee sitä. Kiva kuunnella sitä huutoa, kun toista ei edes satu mihinkään. E:stä täytyy olla tosi ylpeä, koska toinen on niin kiltti ja reipas. Sitä ei paljoa haitannut lääkärin tutkimiset ja painelut.

Mulle tuli taas viime viikolla Buzzador paketti. Pääsin kokeilemaan Weetin ihokarvapoistajaa. Aluksi me ei tultu lainkaan toimeen sen aparaatin kanssa. Mutta hetken neuvottelun ja tutkimisen jälkeen alkoi tapahtua. Mä sain jopa irrotettua muutaman karvan jalasta. Tosin mulla ei ollut aikaa taistella laitteen kanssa kauempaa. Pitää jonain päivänä ihan ajan kanssa testailla, että miten se toimii. Paketin mukana tuli myös liuskoja, joita lämmitetään käsien välissä. Muistaakseni jotain aloe veran tuoksuisia. Ne toimi mun mielestä ihan loistavasti. Niitä täytyy käydä ostamassa jatkossakin. Niitä oli tosi helppo käyttää. Ei tarvinnut kuin hetki lämmittää käsien välissä, läimäyttää se sääreen kiinni ja repiä. Helppoa! Ja sen kanssa karvat lähtivät iloisesti liikkeelle. Ja sitä samaa lappusta pystyi käyttämään usean kerran. Ei tarvinnut jokaisen vedon jälkeen heittää pois.

E:n kummi toi mulle tänään lahjan. Mä sain bambulangasta tehdyn tiskirätin. Voi jumpe, että se on hyvä. Se on niin mun uusi rakkaus. Sen kanssa lähtee kaikki liat ihan älyttömän helposti irti. Ei tarvitse käyttää mitään myrkkyjä hankaamiseen. Mun on pakko jossain vaiheessa käydä ostamassa sitä samaa lankaa ja tehdä lisää rättejä. Tosin ennen kuin mä pääsen jotain kutomaan, voidaan ehkä laskee aika vuosissa. Mä en jotenkin usko, että tässä porukassa olisi niin paljoa vapaa-aikaa, että ehtisin elvyttää vanhaa rakasta kutomisharrastusta.

Iltapäivästä kävin poikien ja ystäväni kanssa kaupungilla. Mä löysin itselleni aurinkolasit ja paidan. Pojat saivat uudet ohuemmat trikoopipot. Mä olen niin neuroottinen, että pidän niillä vieläkin pipoja aamu-unilla. Mun mielestä +12 ei ole tarpeeksi lämmin. Sitten kun mittari näyttää lähemmäs +20, voin luopua pipoista ulkona. Kauppareissuilla lippikset ovat jo ok.

Mä en tajua, että mikä ihmeen kevätväsymys mulle on iskenyt. Olen pari päivää ollut ihan hillittömän väsynyt. Varsinkin aamut ja iltapäivät ovat pahoja. Illalla saan aina jonkun hullun spurtin, jsut silloin kun pitäisi käydä nukkumaan. Noin klo 18 olin valmis kaatumaan sohvalle ja nukkua aamuun asti. Skarppasin itseni ja siivosin koko kämpän kevyenä iltapuhteena. Vieläkin mulla on jotenkin energiaa jäljellä. En vain voi purkaa sitä, koska pojat nukkuvat. Ehkä munkin olisi viisasta laittaa pää tyynyyn ja herätä pirteänä taas klo 6. Koetettiin venyttää meidän iltaa vähän, ettei taas herättäisi ennen kukon laulua.
Ainiin, tuossa meidän ikkunan edessä olevassa pihlajassa on isot hiirenkorvat. Tosissaan näyttää siltä, että kesä tulee. Vihreys, aurinko ja lämpö saapuu, vihdoinkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti