sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

JuHaNnUs

Juhannus oli ja meni. Meidän osalta tosi rauhallisesti ja mukavasti. Ilmat tosin olisivat saaneet olla hieman lämpöisempiä.
Nyt ollaan viikko oltu poikien kanssa reissussa. Vähän alkaa jo olemaan koti-ikävä. Tai lähinnä mulla on ikävä sitä helppoutta, joka kotona on. Mä tiedän siellä, etteivät pojat saa rikottua mitään tai tehtyä muutakaan tuhoa. Vieraassa paikassa saa koko ajan olla varovainen.

Ajomatkat ovat menneet tosi helposti poikien kanssa. Mä olen ihan äärimmäisen ylpeä noista pienistä kavereista. En olisi voinut toivoa parempaa matkaseuraa. Viime sunnuntaina molemmat nukkuivat normaalisti autossa päiväunia ja söivät. Tuurissa pysähdyttiin pidempi aika pari lyhyempää pysähdystä.

Tuurissa ei toiminut olleenkaan tiettyjen pankkien kortit. Kenenkään ei varmasti tarvitse kovin paljoa miettiä, että mikä kortti mun miehellä on. Mullahan ei siis yllättäen ollut paljoa rahaa mukana, koska elin siinä toivossa, että miehen rahoilla mennään se päivä. No, eipä sitten menty.Hermo meinasi mennä, kun oikein kuulutettiin, että täällä ei sitten toimi kortit. Joo kiitti. Eka matkustetaan luoja yksin tietää monta sataa kilometria shoppailemaan kortilla joka ei toimi. Onneksi olimme tajunneet tankata auton jo edellisenä päivänä, ettei jääty mihinkään lepikkoon sen kanssa.

Mulla oli pinna niin kireä matkustamisesta ja korttien toimimattomuudesta, etten osannut oikein ostaa mitään koko Tuurista. Mutta, eipä se nyt mikään kovin kummonen paikka mun mielestä ollut. Aika mitäänsanomaton. Ehkä sitä vähän liikaa hehkutetaan.

Mä nostin kädet pystyyn matkan suunnittelusta. Mies siis sai hoitaa meidän reittisuunnittelun Kokkolaan. Mehän sitten löysimme itsemme jostain hiekkatieltä. Mukavahan se oli ajella melkein 50km hiekkatietä, kun vähän kauempana olisi mennyt oikea tie. Mutta mehän olimme valinneet reitiksi sen LYHIMMÄN, ei NOPEINTA. Pitäkään nuo pari pientä sanaa mielessä, kun suunnittelette navigaattorilla reittejä.

Äsken vein miehen juna-asemalle,jotta hän pääsee taas huomenna aamusta töihin. Mä jään vielä vajaaksi viikoksi mummon ja poikien kanssa Ouluun. Pitää jotenkin saada tapettua aikaa täällä. Onneksi täällä on kuitenkin paljon innokkaita hoitajia, niin mä saatan päästä hivenen helpommalla lastenhoidon suhteen.

Nyt mä lösähdän sohvalle ja kömmin kohta poikien kanssa nukkumaan. Ihanaa kesäistä viikkoa ja muistakaa ihmiset nauttia auringosta.

3 kommenttia:

  1. Mä kävin reilut 8 vuotta sitten Tuurissa ja ostin 2 paitaa!!! Ei kovin kummoset ostokset ollut. Ja ei se Tuuri ollut ainoa paikka missä kortit kosahti. Muutaman pankin kortit ja verkkopankki olivat kaput kokonaan, kaikkialla. Meillä miehen piti pikaseen käydä kaupassa ja sillä meni 1,5h.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi vissiin aina kantaa käteistä mukana, ettei joutuisi pulaan.

      Poista
    2. Hyvin hyvin harvoin mullakaan on käteistä. Poikkeuksellisesti olin reissuun nyt ottanut ja oli ihan hassua maksaa käteisellä. Eipä mun kortti olisi toiminutkaan kun olin rajannut sen toimimaan vain Suomessa. Onneksi sain muutettua asetuksia.

      Poista