sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Huutoa ja huutoa

Mä vihaan iltoja. Mä siis oikeesti vihaan laittaa lapsia nukkumaan. Missä ovat ne vauvalehdistä tutut hetket, jolloin äiti makaa sängyllä lapsi kainalossa ja luetaan yhdessä kirjaa ,mahdollisesti musiikin soidessa taustalla? Meidän tämän hetkinen ilta on täynnä huutoa, raivoa, itkua ja naurua. Mun keinot alkavat olemaan lopussa, että miten mä saisin tuon parivaljakon ihmismäisesti nukkumaan. Mä en voi liikkua makuuhuoneesa pois ilman, että alkaa hirveä huuto. Jos mä katselen lapsia niin ne nauraa mulle tai toisilleen. Nyt olen useamman illan kuunnellut sitä huutoa, taistelua ja itkua. Tänään tein pelimiesvedon. Otin koneen mukaan makkariin ja makasin itse hiljaa sängyllä ja surffasin nettikaupoissa. Aikaa meni noin 30 min ja molemmat nukahtivat hiljaa. Eli tästä alkaen mä makaan joka ilta sängyssä vaikka vain tuijottamassa kattoon,että meillä nukuttaisiin ilman huutoa. Ja joo, olen paska mutsi, koska en ole LÄSNÄ nukuttamisessa vaan uppoudun omiin asioihin koneella. Varmaan joku psykologi-psykiatri-dosentti-tutkija haukkuu mun tekniikan maan rakoon. Tulis itse kokeilemaan noiden hirviöiden nukuttamista.

Taas mä olen pettynyt vauvalehtiin, koska ne antavat täysin vääränlaisen kuvat lapsiperheen arjesta. Ja se joka oikeasti uskoo, että lapsen nukuttaminen on seesteistä niin voi mun puolesta mennä hoitoon. Voihan se ehkä joskus olla, mutta harvoin.
Miksi mä aina provosoidun niin kamalasti vauvalehdestä? Ei ole kauaa, kun ko.lehdessä oli juttua äidin ja lapsen yhteisestä harrastuksesta, tiskikoneen tyhjentämisestä. Luoja, että mä nyt antaisin mun lasten tulla auttamaan mua siinä hommassa. Meillä olisi todennäköisesti pari puhkottua silmää, keuhkoa ja reisivaltimoa. Mä tyhjennän koneen aina, kun lapset ovat nukkumassa. Meidän yhteinen harrastus on hölpöttely. Se sisältää milloin mitäkin, veden kanssa leikkiä, kutittelua tai lattialla möyrimistä.

Mies oli viikonloppuna kotona pelastamassa mun elämää. Sain taas pieneksi hetkeksi jakaa hoitovastuun jonkun kanssa. Nyt alkoi taas arki ja kokopäiväinen lastenhoito. Onneksi huomiseksi on jo varattu lastenhoitaja, että mä pääsen jumpalle pitkästä aikaa. Reissussa tuli lipsuttua ruokavaliosta niin paljon, että ihan hävettää. Huolella meni alas toast skagenit sun muut herkut. Ei paljon hiilareita laskettu. Tänään jo aloitin uuden elämän ruoan suhteen. Eli lopetan sen ylenpalttisen herkuttelun. Piste.

En tiedä,että kuinka monta kaksosten tai muuten kaksostenrattailla liikkuvaa ihmistä tätä mun blogia lukee. Mutta kerron yhden jutun silti. Mentiin Ruotsiin Viking Gabriellalla, kaikki toimi hyvin. Takasin tultiin saman yhtiön Mariella nimisellä laivalla. Mikään ei toiminut.
Meidän kaksosten rattaat eivät mahtuneet hissiin, me ei mahduttu buffettiin syömään, koska rattaat olisivat bloganneet käytäviä joilla ihmiset kulkivat. Ko.laivassa ei ole perhehuoneita, vaan me kaikki viisi ihmistä ja kaksi matkasänkyä yövyttiin siinä neliön kokoisessa ( A luokan) hytissä. Oli vallan tiivis tunnelma.
Kaikki muu toimi hyvin, mutta älkää hyvät ihmiset tehkö sitä virhettä että erehdytte menemään Mariella laivalle vierekkäin istuttavien kaksosten rattaiden kanssa. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti