torstai 14. marraskuuta 2013

Torstai

Pakko on kirjoittaa otsikkoon päivämäärä, koska en aina muista,että milloin ole viimeisen postauksen tehnyt. Tällä kertaa näin muistan asian helpommin. Ehkä mun aivotoiminta joskus palaa normaalille tasolle ja muistan, että mitä päivää eletään.

Eilen mies tuli töistä kotiin noin klo 18. Ilmoitti asian,että huomenna lähdetään sitten Ouluun, autolla. Mä en taas tiedä mitään niin mukavaa, kuin lähtä ajamaan yötävasten. Mies on taas töistä kotona kuuden maissa ja siihen mennessä pitäisi saada kamat ja pojat kasaan. Mun on myös pakko ajaa joku pätkä, koska mies on kuitenkin ollut töissä koko päivän ja ajanut jo edes takaisin Vuosaareen. En tiedä, että olisiko tätä meidän lähtemistä voitu tehdä yhtään helpommaksi. 

Mä niin rakastan pakkaamista poikien kanssa. Jokaisen tavaran saa laittaa kassiin kolme kertaa, koska se on aina hävinnyt. Kai mun on pakko antaa suosiolla niille joku oma kassi pakattavaksi niin saan edes pienen hetken tehdä rauhassa. Nyt tietysti kaikilla herää kysymys,että miks mä en pakkaa silloin, kun nuo nukkuvat. Meillä, kun on siirrytty kolmista päiväunista yksiin. Jotenkin mä en vain osaa arvostaa tätä siirtymistä. Eilenkin O nukkui tasan tunnin. Noin klo 17 alkoi  mieletön kiukuttelu kuinka väsyttää. No, enkai mä enää sitä tuohon aikaan laita unille. Sehän heräisi varmaan seitsemältä ja sitten ei taaskaan nukuttaisi yöllä. 

Mä en voi tajuta, että miten tuo lapsi pärjää 8-22 vain yksillä unilla. Eilen O kävi jo vähän aikasemmin nukkumaan, luojan kiitos. Mutta en mä oikein voi pakottaa toista nukkumaan, eikä sitä karjumista jaksa kuunnella tulematta hulluksi.

Nyt otan kolmannen kupin kahvia ja aloitan toimimisen noiden mun pikku apureiden kanssa.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti