lauantai 1. helmikuuta 2014

Mato-olo

Aamulla pidin päätä tyynyllä ja kuulin sen äänen. Ääni tuli ulkoa. Sitä ei vain voi olla tunnistamatta. Se oli aura-auto. Olin valmis tukehduttamaan itseni tyynyyn. Tiesin jo sääennusteen perusteella, että lunta saattaisi sataa. No, niin sitä olikin satanut.

Kauppareissulta mukaan tarttui kaksi pulkkaa. Voi, että miten pojat olivat innoissaan pulkkien kyydissä.Kävimme jopa laskemassa pientä mäkeä. Sisimmässäni mä pienen hetken nautin talvesta, kun näin poikien innokkaat ilmeet pulkassa. Kai sitä pitää huomennakin mennä pulkkailemaan. Tosin huomenna me teemme kaikkea kivaa, koska on kaksostenpäivä. Kokoonnumme muutaman parin kanssa kahville. Ihan vain huvin ja viihteen vuoksi. Pitäähän kaksostenpäivää edes jotenkin juhlistaa. Kotiäidin pitää tehdä jokaisesta tikusta edes pieni asia.

Mietin eilen tilannetta ja voin väittää, että melkein jokainen nainen tietää mistä puhun. Kyseessä on matotilanne. Fiilis on laiska ja limainen. En voi verrata tilannetta muuhun kuin matoon. Mitään muuta tarpeeksi ällöä mulla ei tule mieleen. Suurimmalla osalla naisista tämä fiilis on kerran kuukaudessa. Kaikki siis tietävät mitä aikaa tarkoitan.

Juuri tällä hetkellä, kun itse tunnet itsesi madoksi mies heittelee sohvalta vihjailevia katseita. Sisimmässäsi huudat, että miksi juuri nyt, kun on matotilanne päällä. Mieshän ei todellakaan voi tietää kauan madot kestää, koska harvoin sitä tietää tässä vaiheessa itsekkään. Voi luoja, kunpa tietäisikin. (tällä hetkellä kiroan kierukan TAAS alimpaan helvettiin). Tässä tulee tilanne, jota ei pitäisi olla missään vaiheessa arkea. Aika on muutenkin vähissä ja kerrankin on rauhallista niin ei vaan voisi mikään vähempää kiinnostaa. Olo on turhautunut. Miksi juuri silloin oma olo on mato? Miten nainen voi selittää mato-olon miehelle? Ei mitenkään. "Ei se nyt niin paha voi olla", eipä. "No onhan sitä kaikkea muutakin kuin SE", joo onhan näitä, mutta kun se olo on mato, sitä ei vaan voi paremmin selittää. Tekisi mieli käydä itkemään ja huutaa, että anna mun olla rauhassa. Hautautua sänkyyn ottaa mukaan pussi lakua tai kuka mitäkin herkkua. Laittaa pyörimään esim. Sinkkuelämää leffan, jossa kaikki on täydellistä.

Peiton alla voi hautautua omaan mato-oloonsa rauhassa. Mikäli tilanne vaatii niin pyyhkiä joko kyyneleet tyynyliinan tai raivoissaan purra tyynyä. Kukin tavallaan. Seuraava päivä on jo helpompi. Eikä matoa ole havaittavissa seuraavaan kolmeen viikkoon, toivottavasti.

Ihana olla nainen, NOT! Mutta joku viisas joskus sanoi mulle, että nainen on siksi raskaana ja kärsii erinäisistä naisten vaivoista, koska miehet eivät siihen pysty. Joten olkaamme naiset siis ylpeitä itsestämme!

Tulipa jotenin negatiivinen postaus. Tai negaatio kohdistui enemmänkin miehiä kohtaan. Kerranin ajatukset pyörivät päässä ilman, että olisi omaa miestä kohtaan negaatioita. Siispä sammutan koneen ja kömmin sohvalle sen kainaloon. Ei tarvitse olla yksin omalla sohvalla, koska mato olo on nujerrettu,melkein.

1 kommentti:

  1. Mä niin tiedän ton tunteen! Ja ihanaa, että sille on olemassa nyt nimi, mato-olo :D Voinkin tästä lähtien aina syyttää matoa!

    VastaaPoista