tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kahvia

Just silloin, kun kahvipannu on tiskikoneessa tekee mieli kahvia. Melkein tekisi mieli keskeyttää ohjelma ja kaivaa pannu käyttöön. Ehkä mä maltan odottaa ohjelman loppuun.

Miehellä on parin viikon päästä lomaa. Olemme tässä pohtineet, että minne tekisimme pienen matkan. Tukholman ja Tallinnan laivalla olisi lasten kannalta tosi helppo vaihtoehto. Mutta molemmat paikat on niin nähty. Kaupunkiloma Euroopassa kahden hirviön kanssa ei oikein houkuttele. Netti soimaan ja tarkistelemaan vaihtoehtoja. Jos päädytään laivaan niin mikäpä sen mukavampaa kuin istua pallomeressä pari päivää. Huoh, kai se pitää ajatella lasten ehdoilla matkustamista.

Eilen kävimme kerhossa moikkaamassa toisia kaksosia. Niillä ja meidän pojilla ei ollut kuin vajaa kaksi viikkoa ikäeroa. Tosi hauska sattuma. Tänään oli vapaata kerhosta ja olimme ulkona. Molemmat pojista ovat alkaneet viihtyä ulkona. Aluksi seurattiin vain mua joka paikkaan, mutta nyt jo leikitään reippaasti muiden kanssa.


Mun pitäisi tällä viikolla käydä etsimässä pojille jotkut kivat kengät kevääksi. Viime syksynä käytetyt kengät ovat auttamatta liian pienet.

Äideistä on usein monia stereotypioita. En ihmettele sitä lainkaan. Viikon verran kerhoissa käyneenä voin sanoa, että sieltä löytyy ne kaikki.

On äiti,joka juo laihdutusjuomaa kahvipöydässä. Äiti, joka leikkii enemmän innoissaan kuin lapsi. Some äiti kulkee koko ajan puhelin kädessä ja räpsii Pekka-Annelista kuvia jokaisessa välissä. Ruokaäiti kaivaa tauolla sisäfileepihvit, höyrytetyt kasvikset ja kastikkeet lapsille laukusta lounaaksi. Itse olen huomannut, että koetan olla puuttumatta lasten leikkiehin ja olla vain saatavilla jos iskee hätä. Kahvipannua en mielelläni päästä silmistäni. Eli olen se äiti, koka nauttii siitä pienestä hetkestä, jolloin on mahdollista istua ja juoda kahvi lämpöisenä. Onneksi en ole ainut tätä laatua.  Eilen tunsin monia syyttäviä katseita, kun lounaalla kaivoin laukusta lapsille ruoaksi pilttiä. Musta ei vain ollut aamulla siihen, että alan kasaamaan pieneen rasiaan terveellistä ruokaympyrän mukaista lounasta. Jälkkäriksi oli banaani, ehkä menin taas siitä mistä aita oli jo kaatunut...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti