torstai 15. toukokuuta 2014

Oppiminen

Nuo lapset ammentavat itseensä aivan kaiken. En tajua, että miten ne voivat oppia asioita noin nopeasti. Joka päivä hämmästyn niiden kekseliäisyydestä. Pari viimistä päivää mulla kn mennyt aika ulkona tosi nopeasti, kun olen seurannut poikien touhuamista. Ne ovat kuin paita ja peppu.

Musta on aivan ihana, kun pojat näyttävät toisilleen temppuja. Tänään ne pussailivat, halivat ja tekivät vaihtokauppaa. Vaihtokauppa on nimittäin nyt kovassa huudossa. Ruokalautaselta vaihdetaan pahat ruoat kaverin kanssa. Tänään päivällisellä toisella oli lihapullat ja toisella kurkut ja muut lisukkeet. Ei ehkä aivan tasapuolinen jako, mutta en puuttunut. Ei ne näyttänyt nälkäisiksi jääneen.

Pojista on muutenkin tullut tosi omatoimisia. Roskat laitetaan roskiin, kenkiä ja muita vaatteita koetetaan kovasti saada päälle. Aina ei vain oikein jaksa odottaa, että lähtisimme ulos poikien aikataululla. Niin hyvin se pukeminen ei vielä kuitenkaan suju...

Mulla itselläni on varmasti joku kriisi töihinlähdön kanssa. Odotan todella innoissano töiden alkua, mutta jossain sisällä musta on haikea mennä ostamaan pojille tarhareppua. Mun pienet ovat jo noin isoja. Mietin myös välillä,että onko tämä sittenkään hyvä idea. Hetken, kun punnitsen asioita niin päädyn uudestaan ja uudestaan tulokseen, että tämä on meille kaikille hyvä ratkaisu.

Kello on jo melkein 20 ja vieläkin poikien huoneesta kuuluu tasaiseen "äääitiii, vettä".  Hyppyyttäminen on siis alkanut. Vettä saa kerran, sen jälkeen vettä ei enää tule. Palvelut loppuvat, kun käydään nukkumaan.

Huomenna meillä oli tarkoitus mennä kotieläintilalle retkelle. Toivottavasti olisi hyvä ilma, ettei tarvi katsella pupuja sateessa. Nyt hetkeksi sohvalle ja sitten nukkumaan. Eipähän tarvitse tänään valvoa tv:tä katsellen, koska tulee kääkiekkoa. Tv on siis varattu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti