tiistai 17. kesäkuuta 2014

Etelä ja pohjoinen

Lomat, niin vuosi kuin äitiyslomatkin on lusittu. Paluu arkeen on tapahtunut. Loma meni pohjoisessa. En päässyt etelään. Pohjoisen sukulaiset veivät voiton etelän matkasta. Ehkä mä vielä joskus pääsen reissuun.

Toisaalta oli loistavan hyvä, ettei lähdetty kovin kauas. Ajelimme pohjoiseen pari viikkoa sitten, kun sain soiton töistä. Pääsin heti seuraavalla viikolla alkavalle perehdytysjaksolle, jolla sain myös luvat. Ihan mahtavaa. Huomenna on ensimmäinen virallinen työpäivä.


Mulla on kriisi. Työnantaja on määrännyt todella tarkat pukeutumis ja muutkin säännöt. Jakkupuku kauluspaidan kanssa odottaa eteisessä. Miten voikaan olla niin suuri shokki vaihtaa äitimoodi työmoodiin. Täytyy käyttäytyä asiallisesti, olla auktoriteettinen ja tietää asioista edes jotakin. Pelottaa. Tuntuu, että harppaus hiekkalaatikolta töihin oli pitkä ja tipuin korkealta.

Halusin koko kevään töihin, koska en jaksanut olla enää kotona lasten kanssa. Nyt pelottaa. Saanko mä vielä perua kaiken? Mun on hyväksyttävä asiaa, että mulla ei ole enää vauvoja ja, että päivisin mä olen muutakin kuin äiti. Pojilla on joku joka huolehtii niistä sen aikaa, kun me olemme miehen kanssa töissä. Luulin, että muutos olisi helppo, ei se ei ole.

Pojat ovat kesän aikana kasvaneet huimasti. Jo ihan fyysisestikin. Pieniä vaatteita tarvitsee kohta laittaa jemmaan tai myydä kirpparilla. Sanoja tulee päivä päivältä enemmän ja tajunta on huimaa. Pojat tekevät asioita, joita pyydän. Ne tulevat halaaman mua ja saan suukkoja. E, meidän herkkuperse tietää muumikeksien säilytyspaikan. Niitä on siistiä pyytää aamulla ennen hoitoon menoa.

Lomalla pidin tosiaan sometaukoa. Keskittyminen tähän mitä mulla nyt on,vei voiton. Olen tajunnut, että pojat ovat pieniä ihan vain hetken.Pakko oli kuitenkin kerran päivässä käydä sähköpostia lukemassa, koska työ.

Jakkupuvunhousut lyhennetty [x]
lasten vaatteet nimikoitu   [x]
eväsrasia etsitty  [x]
kulkulupa,paperit,lompakko ja avaimet laukussa [x]

Olenko mä nyt valmis? Mitä-puuttuu-paniikki iskee. Ei! Nyt on ryhdistäydyttävä ja kasattava itsensä. Kyllä mä pärjään. Kyllä pojatkin pärjäävät. Hip hei, täältä tullaan työelämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti